tiistaina lokakuuta 9, 2007 / Kommentit (0)
Sarja pyörähti käyntiin Espoossa ja käteen jäi neljä pistettä kahdesta hyvästä pelistä. Kummatkin ottelut päättyivät lopulta 5-2 voittoomme ja tästä ei voi kiittää muuta kuin koko joukkueen sisukasta yrittämistä.
Vastustajien tasosta ei etukäteen ollut minkäänlaista tietoa, joten lähdimme pelaamaan juuri niin kuin pitääkin, täysillä.
Wekings – SC-RR II 2-5
Ensimmäinen ottelu Wekingsiä vastaan vaikutti olevan tiukka, monista maalintekotilanteista huolimatta tilanne oli 0-0 vielä kahden erän pelaamisen jälkeen. Toisen erän jälkeen jouduttiin myös muuttamaan hieman pelikoostumuksia harjoitusottelumme maalitykin Jani Antikaisen takareiden sanottua sopimuksensa irti. Neljä maalia treenipelissä mättänyt laituri siirtyi taka-alalle juomapullojen täyttäjäksi.
Kolmannessa erässä maalihanat kuitenkin aukesivat ja peli tuntui vapautuvan hieman. Ruisranteiden kakkosjengin historian ensimmäisestä sarjaosumasta vastasi Hiep Le ja tämän jälkeen tuntui, että joukkuetta ei pysäyttäisi enää mikään. Ketsuppipullo oli auennut.
Kaikki viisi maalia olivat komeita, mutta lisääkin olisi voinut tulla, paremmalla onnistumisprosentilla lopputulos olisi voinut olla jokseenkin murskaava.
Puolustuspäässä koko joukkueen peli oli hetkittäin kuitenkin hieman hukassa, tietynlaisen tilanteiden löysästi pelaamisen takia vastustaja pääsi pelin loppupuolella rankaisemaan kahdesti.
SC-RR II – SB-Pro Zenit 5-2
Toiseen otteluun kokoonpanot täytyi laittaa taas uusiksi kahden ensimmäisessä pelissä pelanneen pelaajan poissaolon vuoksi. Jani pysyi huoltajan roolissa kunnostelemassa jalkaansa ja Luostarisen Samin mielestä häät olivat tärkeämpi tapahtuma kuin kutosdivarin toinen peli.
Vastassa oli juniorijoukkue SB-Pro Zenit, jossa ylimieliset geelitukat yrittivät viilatuilla kuvioillaan lannistaa Ruisranteiden kakkosen fiiliksen.
Otteluun lähdettiin samalla yrityksellä ja liikkeellä kuin ensimmäiseenkin. Joukkueemme kovat otteet saivat junnujen polvet kuitenkin tutisemaan eivätkä pojat saaneet kuvioitaan sujumaan kovan karvauspelimme ja tiukan puolustuksen keskellä. Tässäkin ottelussa maalinteko oli alussa vaikeaa, peli pysyi pitkään maalittomana. Suht tasaisen kamppailun jälkeen otimme toisen voittomme erinomaisen joukkuehengen ja tsempin avulla.
Parannettavaa vielä:
-Laukauksia ehdottomasti lisää, aina ei tarvitse antaa sitä viimeistä syöttöä kaverille.
-Alivoimilla ryntäillään vielä liikaa karvaamaan palloa vastustajilta, pidetään paketti tiiviisti kasassa eikä juosta itseämme loppuun vajaalla.
-Vastustajien vetopaikat aukeavat vieläkin liian helposti, tiukemmin iholle kiinni eikä anneta tilaa niille laukauksille ja kierroille.
-Muistakaa se kommunikointi myös kaukalon sisäpuolella, treenipelissä huomattiin sen tärkeys, monta maalintekotilannetta aukesi juuri puheen kautta.
Positiivista:
-Yleisfiilis, yritys ja kovuus. Pitkästä aikaa joukkueemme pelasi kovaa eikä pelännyt pientä kontaktia.
-Riitely, turha haukkuminen ja päteminen loisti poissaolollaan. Tietenkin sanomista kaverille aina on, ja se on hyvä asia, mutta joskus on parempi pitää turhat huutelemiset ja varsinkin haukkumiset sisällään.
Päivän positiivisimmat suorittajat:
Kari, Harri, Miku, Hiep, Joni Harden, Petteri ja tietenkin maalivahtimme Sami.
Jatkossa kuitenkin koko porukka mukaan peleihin, pienellä pelaajamäärällä kuntomme voi loppua lyhyeen. Jos ylitsepääsemättömiä esteitä ei ole, laittakaa pelit ykkössijalle. Peliä edeltävänä iltana ei ole pakko juoda korillista olutta, eikä varsinkaan niin, että seuraavana aamuna kavereista ei ole muuta tietoa kuin se, että promilleja taitaa kaverilla vieläkin olla veressä.
Eli dokaamiset edellisiltä illoilta ja “turhat” poissaolot pois kokonaan jengimme tavoista. Tulkaa myös hyvissä ajoin paikalle, ilmoita mahdollisimman aikaisin jos et pääse tai myöhästyt.
Lopun klisee:
Tästä on hyvä jatkaa!
Samuli
